Globaali dialogi hyvän elämän (buen vivir) puolesta

** Tätä sivua ei enää päivitetä. Siemenpuun vanhat alueelliset ohjelmat olivat käytössä vuoden 2017 loppuun saakka **

Nykyiset globaalit kriisit syntyvät ja kiihtyvät, koska taloudellisten voittojen tekeminen nähdään prioriteetiksi ja monikansalliseksi oikeudeksi. Valtioiden ja monikansallisten yritysten suunnitelmat ja hankkeet perustuvat usein kestämättömään resurssien käyttöön. Globaali kauppa ja investoinnit, kasvuorientoitunut talouspolitiikka sekä ilmasto-, vesi- ja biodiversiteettikriisit ovat yhteydessä pakkosiirtoihin, joista kärsivät erityisesti alkuperäiskansat, pienviljelijät ja maaseudun yhteisöt.

Eri puolilla globaalia Etelää elävillä yhteisöillä on usein samanlaisia kokemuksia kamppailuista sekä ylikulutusta ja pakkosiirtoja vastaan että hyvän elämän ja ihmisoikeuksien puolesta. On tärkeää tukea paikallisia, kansallisia ja globaaleja kamppailuja, joissa monikansallisten yritysten ympäristölle ja ihmisille haittaa aiheuttavia toimia pyritään säätelemään lakien ja sääntöjen avulla.

 

Kehityskriittiseen keskusteluun ja alkuperäiskansojen maailmankatsomuksiin perustuvan hyvän elämän (buen vivir) periaatteen mukaan pelkästään kestävien toimeentulojen rakentaminen ei riitä. Tarvitaan myös globaalin todellisuuden muuttamista. Globaalia muutosta taas ei tapahdu ilman kestävän elämän rakentamista paikallisilla tasoilla. Tämä merkitsee ihmisten omien elinehtojen ja toimeentulojen mukaista resurssien käyttöä, joka on sopeutunut ja sopeutuu ympäristön uusiutumiskykyyn. Ihmisten ja yhteisöjen oikeudet maahan, vesiin, metsiin sekä heidän omaan kulttuuriinsa on turvattava.

Paikallisia ratkaisuja globaaleihin kriiseihin

Siemenpuun Globaali dialogi – yhteistyöohjelmassa pyritään luomaan vuoropuhelua hyvästä ja oikeudenmukaisesta elämästä ilman maapallon resurssien ylikuluttamista. Kestävästi elävät yhteisöt eivät useinkaan pysty yksin estämään valtiota tai monikansallista yhtiötä kaappaamasta heidän maitaan tai metsiään, vaan ne tarvitsevat avukseen verkostoitumista muiden yhteisöjen kanssa.

Ohjelma avaa uusille ja vanhoille kumppaneillemme Etelässä uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön kestävien yhteisöjen oikeuksien puolesta eri maanosissa. Ohjelmassa avataan myös alueellista ohjelmayhteistyötä Itä-Afrikassa. Dialogin avulla luodaan ymmärrystä erilaisille kestäville tavoille käyttää ja pitää hallussa yhteisöjen elinympäristöjä sekä säilyttää niiden uusiutuminen. 

Vastatoimet ekologisille kriiseille, ilmastonmuutokselle ja globaalisaatiolle ovat hyvin monenlaisia, riippuen erilaisista paikallisista ympäristöistä ja konteksteista. Globaalia keskustelua näistä vastatoimista, erilaisista ekologian ja kestävyyden käsityksistä sekä myös käsityksistä Äiti Maasta ja sen elämästä ja oikeuksista tarvitaan. Globaalin dialogin tarkoituksena on tarjota tasa-arvoinen ja avoin tila ryhmille tuoda esiin näkemyksiään oikeudenmukaisista ja kestävistä tavoista käyttää ja hallita yhteistä maapalloamme. Dokumentoimalla kestäviä elämänmuotoja niitä voidaan tuoda myös laajemman yleisön tietoisuuteen.

Lue Mira Käkösen kirjoittama lyhyt kuvaus buen vivir -elämänkatsomuksesta.

 

Julkaisuja tuetuista hankkeista

Focus on the Global South järjesti Siemenpuun tuella vuonna 2013 keskusteluja aasialaisten alkuperäiskansojen, järjestöjen ja sosiaalisten liikkeiden kanssa buen vivir/vivir bien -maailmankatsomuksesta ja vastaavista aasialaisista konsepteista. Keskusteluiden pohjalta syntyi From Latin America to Asia: Learning from our roots - A conversation on Vivir Bien -vihkonen, jonka voit ladata tästä (pdf, 5,8 mt)

Siemenpuun kumppani Global Forest Coalition on koordinoinut selvitysten tekemistä paikallis- ja alkuperäiskansayhteisöjen metsiensuojelualotteista. Tämän Community Conservation Resilience Initiative (CCRI) -hankkeen tuloksia julkaistiin marraskuussa 2015. Lataa hankkeen pdf-raportti tästä (8,9 Mt). Suojelualoitteista puhuttiin myös Siemenpuun tukemassa Fostering Community Conservation -konferenssissa Durbanissa syyskuussa 2015. Siemenpuun sivuilta löytyy uutisia ja blogeja Durbanin konferessista.

 

Vuonna 2015 valmistunut dokumenttifilmi "A Mangrove Movement in Sunderban" Siemenpuun tukemasta magrovensuojelusta ja perinteisistä elinkeinoista Sundarbanin alueella Intiassa.

 

Kambodzhassa Siemenpuu tuki Mother Nature -järjestön kautta vuosina 2014-15 Areng-laakson yhteisöjä heidän kampailussaan suunniteltua patoa vastaan. Patohanke onnistuttiin pysäyttämään ja Arengin laakson metsät ja joki suojelemaan. Kampanjasta on runsaasti media-artikkeleita ja videoita Mother Naturen nettisivuilla. Lue myös hankkeen koordinaattorin artikkeli The Guardianissa.

 

Mosambikissa Siemenpuu on tukenut ADECRU-järjestön "Megaprojektien kolhaisemien liike" -hanketta vuodesta 2012. Hankkeessa on kerätty paikallisyhteisöjen kokemuksia ja tehty vaikuttamistyötä suurten plantaasihankkeiden, kuten ProSavanan, tiimoilta. Vuonna 2015 Siemenpuu tuki ADECRUn videon 'Land grabbed, Life stolen' portugalinkielisen version tekemistä. Ylläolevaan versioon on lisätty englanninkielinen tekstitys.

 

Siemenpuun tukema Intian ilmasto-oikeudenmukaisuusverkosto (India Climate Justice, ICJ) on julkaissut vuosina 2013-16 ilmastokysymyksistä ja oikeudenmukaisuudesta kertovaa Mausam-lehteä, joita on julkaistu englannin lisäksi myös hindiksi ja marathiksi. Lehdissä on Intian energia- ja ilmastoasioita koskevien artikkeleiden lisäksi myös kansainvälisiä ilmasto-aiheita. Voit ladata lehtien englanninkieliset pdf-versiot tästä: Mausam 1 (12/2013), Mausam 2 (5/2014), Mausam 3 (1/2015), Mausam 4 (4/2015), Mausam 5 (11/2015) ja Mausam 6 (6/2016).

Vuonna 2013 Siemenpuun tukemana ICJ-verkoston hankkeessa tehty video "Tales of climate change and development" kertoo Bengalinlahden saarten ilmastopakolaisista ja kehityksen uhreista.

 

Sorry no projects available.

La Via Campesina sai alkunsa Belgiassa vuonna 1993 maanviljelijöiden edustajien toimesta, pienviljelijöiden yhteisen strategian luomiseksi globalisoituvaa agribisnestä vastaan. Nyt Via Campesina on tunnustettu keskeinen toimija ruoka- ja maatalous kysymyksissä, jota kuuntelevat mm. United Nations Food and Agriculture Organization (FAO), International Fund for Agricultural Development (IFAD), the United Nations (UN) Framework Convention on Climate Change (UNFCCC), the UN Committee on Food Security (CFS) ja the UN Human Rights Council.

Indigenous Peoples of Africa Coordinating Committee (IPACC) perustettiin Afrikan alkuperäiskansojen verkostona 1997, kun eri YK:n foorumeille osallistuvilla afrikkalaisilla alkuperäiskansojen edustajilla heräsi tarve yhteistyöhön. IPACC rekisteröitiin itsenäiseksi kansalaisjärjestöksi Etelä-Afrikassa vuonna 2002. Sillä on nykyisellään 133 jäsenjärjestöä 23 maassa. Ne kaikki ovat yhteisöperustaisia alkuperäiskansatoimijoita.

Society for Promotion of Wastelands Development (SPWD) on perustettu vuonna 1982. Toiminnallaan se pyrkii estämään elämää tukevien järjestelmien - erityisesti maan ja veden – rappeutumisen ja samalla parantamaan yhteisöjen toimeentulon kestävää ja oikeudenmukaista perustaa yhdessä yhteisöjen itsensä kanssa. Se hankkii tietoa paikallistasolta ja pyrkii vaikuttamaan laajempien järjestelmien, kuten viranomaisten toimintaan saatujen kokemusten pohjalta.

SPWD on toiminut yhteistyössä yli sadan kansalaisyhteiskunnan toimijan kanssa 17 Intian osavaltion alueella.

Rural Volunteers Centre (RVC) on vuonna 1993 perustettu Koillis-Intian Arunachal Pradeshissa toimiva kansalaisjärjestö. RVC:n toiminnan tavoitteet on kytketty YK:n vuosituhattavoitteiden edistämiseen, ennen kaikkea köyhyyden vähentämiseen, koulutukseen, sukupuolten tasa-arvoon, lasten ja äitien terveyteen sekä ympäristön kestävyyteen. Järjestön ympäristötyö keskittyy Brahmaputra-joen yläjuoksun yhteisöjen voimallistamiseen luonnonvarojen suojelussa, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja katastrofiriskeihin.

Mother Nature perustettiin helmikuussa 2013 Ta Tay Leun kylässä Kambodžan Koh Kong provinssissa. Järjestö on kampanjoinut onnistuneest alueen metsien laittomia hakkuita vastaan sekä rakentanut laajapohjaista kansanliikettä pysäyttääkseen suunnitellun Chhay Arengin patohankkeen, koska pato vaurioittaisi vakavasti alueen erityislaatuista ekosysteemiä ja loukkaisi paikallisten alkuperäisyhteisöjen ihmistoikeuksia. Mother Naturella ei ole palkattua kokopäiväistä henkilöstöä, vaan se toimii vapaaehtoisvoimin, jotka saavat rahoitusta vain perustarpeisiin.

The Convention on Biological Diversity (CBD) Alliance perustettiin kuudennen biodiversiteettiä koskevan osapuolikokouksen (COP / Conference of the Parties) jälkeen 2002. CBD on väljä aktivistien, järjestöedustajien, yhteisöorganisaatioiden (CBO) edustajien, kansanliikkeiden ja alkuperäiskansaorganisaatioiden (IPO) verkosto, joka pyrkii edistämään informoitua osallistumista CBD prosesseihin.

Global Forest Coalition (GFC) on 66 kansalaisjärjestön ja alkuperäiskansaorganisaation 45 maahan ulottuva kansainvälinen koalitio. GFC perustettiin vuonna 2000 yhteensä 19 eripuolilla maailmaa toimivien kansalaisjärjestöjen ja alkuperäiskansaorganisaatioiden toimesta. GFC on vuonna 1995 perustetun NGO Forest Working Groupin manttelinperijä.

CASIFOP on yliopistotutkijoiden 1997 perustama järjestö. Tavoitteena on yhdistää perinteistä tietoa ja muodollista akateemista tutkimusta puolustamaan yhteisöjen mahdollisuuksia omavaraisuuteen ja luoda solidaarisuusverkostoja maaseudun ja kaupungin välille

Society for Direct Initiative for Social and Health Action (DISHA) on vuonna 1995 perustettu kolkatalainen järjestö, joka on erikoistunut ympäristö-, terveys- ja ihmisoikeuskysymyksiin. Järjestöllä on kokemusta erityisesti kampanjoinnista ja vaikuttamistyöstä jäte- ja kemikaalikysymyksissä, joiden osalta sillä on myös aktiivisia kansainvälisiä verkostoja (IPEN ja GAIA). DISHA toimii Länsi-Bengalin rannikkoalueen kalastaja-, metsä- ym. paikallisyhteisöjen oikeuksien hyväksi mm. saastuttavaa teollisuutta ja ympäristön kaupallistamista vastaan.

Sivut

15.9.2015

Peter Kitelo on nuori, sanavalmis mies, joka puhuu niin paljon asiaa, että heikompaa hengästyttää. Tapasimme Kitelon Durbanissa, Etelä-Afrikassa, missä hän osallistui Siemenpuu-säätiön kumppanin Global Forest Coalitionin järjestämään yhteisöpohjaisen metsiensuojelun konferenssiin 31.8.-4.9.2015. Kitelo edusti tapaamisessa Chepkitale Indigenous People Development Project (CIPDP) -järjestöä, jonka työtä Siemenpuu myös parhaillaan tukee.

2.9.2015

Global Forest Coalition järjesti yhteisöpohjaisen metsiensuojelun konferenssin Durbanissa, Etelä-Afrikassa 31.8.-4.9.2015. Siemenpuu oli mukana tukemassa konferenssia. Säätiön edustajat kertovat tässä blogissa väläyksiä paikan päältä.

 

 

 

20.10.2014

Perhaps it was because the freezing temperatures in the negotiation rooms cooled the tempers of certain countries, but the 12th Conference of the Parties of the Biodiversity Convention succeeded to adopt a wide range of decisions in a remarkably smooth way. Even a polemic issue like the need to apply the precautionary principle to synthetic biology as a new risky technology was resolved before the final hours of the conference.

14.10.2014

Today is the day when the Ministers will join us, having wasted a significant amount of CO2, money and travel time to join us busy biodiversity bees here in The Big Fridge. Of course they are welcome, but it is a bit unclear what these high-level people are actually going to do in Pyeongchang, except for listening to yet another select group of Friends of the Secretariat who will tell them how to conserve biodiversity.